Sisällöntuotanto tekoälyllä – mihin kannattaa satsata vuonna 2026?

Miksi käyttää tekoälyä sisällöntuotannossa?

Sisällöntuotanto tekoälyllä kiinnostaa yrityksiä mm. näistä neljästä syystä:

Tekoälyn uumenissa piilee mahdollisuuksia ja mielikuvitusta kutkuttavia lupauksia. Niistä on kuitenkin monta askelta laadukkaaseen, erottuvaan ja mieleenpainuvaan markkinointi- tai viestintäsisältöön. Ihan vielä yllä mainitut unelmat AI-sisällöntuotannon nopeudesta ja kustannussäästöistä eivät monessakaan organisaatiossa täyty.

Miten nopeuttaa ja halventaa sisällöntuotantoa tekoälyn avulla?

Sisällöntuotanto tekoälyn avulla on nopeaa ja edullista, jos bulkkisisältö riittää. Mutta mitä hyötyä organisaatiolle on verkkoteksteistä, jotka eivät erotu eivätkä puhuttele?

Tekoälystä voi ilman muuta saada vetoapua sisällöntuotantoon. Julkaisukelpoinen saati erottuva markkinointiviestinnän sisältö ei kuitenkaan synny nappia painamalla eikä ilmaiseksi, vaikka käytössä olisi tekoäly. Miksi?

Sisällöntuotanto tekoälyllä vaatii paitsi tekoälyä myös osaavan sisällöntuottajan työpanosta. Työpanos maksaa ja työaika on rajallista. Vaikka tekoäly olisi väsymätön, ihminen voi väsyä ja turhautua uuden teknologian äärellä.

Jotkut asiakkaani ovat kertoneet, että heidän organisaatioissaan on alettu hyödyntää tekoälyä sisällöntuotannossa. Tekoälyllä on kokeiltu tuottaa esimerkiksi tekstiä ja kuvituskuvia. Tekoälyllä on myös oikoluetettu kirjoituksia. Kielenhuoltoon en itse sitä toistaiseksi käyttäisi, ja suosittelen muitakin turvautumaan mieluummin Kotimaisten kielten keskuksen ohjeisiin ja suosituksiin.

Asiakkaani ovat kokeneet tekoälyllä työskentelyn työlääksi ja aikaavieväksi; kuvat oli helpompi valikoida kuvapankista, ja tekstistä tulee tylsää. Korjauskierroksia ja tekstin editointia tarvitaan enemmän kuin aiemmin.

En ole yllättynyt siitä, kuinka paljon aikaa laadukkaan, erottuvan sisällön tuottaminen tekoälyn avulla haukkaa. Sen sijaan tekoälyn äärellä koetun turhautumisen määrä on yllättänyt minut. Jo ennestään kiireiset viestintä- ja markkinointiammattilaiset ovat saaneet tekoälystä vielä yhden uuden aika- ja energiasyöpön työpöydilleen, eivätkä kaikki ole kovin innoissaan uudesta työparistaan.

Toistaiseksi asiakkaani sen paremmin kuin minäkään emme ole löytäneet keinoa tuottaa nopeasti ja edullisesti laadukasta, erottuvaa sisältöä tekoälyllä. Tekoälyn käyttäminen sisällöntuotannossa saattaa itse asiassa viedä jopa aiempaa enemmän aikaa kuin sisällöntuotanto ilman tekoälyä. Kuulostaa pahalta, mutta ei ole suinkaan huono juttu.

Jos tekoälyn ansiosta useampia näkökulmia tulee huomioitua ja tekstiä jumpattua enemmän sekä luettua kriittisemmin ennen julkaisua, sisällöstä tulee aiempaa laadukkaampaa. Laatusisältö palvelee paremmin sekä lukijoita että hakukone- ja tekoälyoptimointia.

Jos haluaa säästää sisällöntuotannon kustannuksia sekä markkinointi-/viestintätiimin aikaa ja energiaa, kannattaa laskea, tuleeko pitkän päälle halvemmaksi käyttää talon oman väen työaikaa sisällöntuotantoon tekoälyllä vai ulkoistaa sisällöntuotanto freelancerille. Mukaan laskelmaan kannattaa ynnätä turhautumisen hinta.

Millaista osaamista sisällöntuotanto tekoälyllä vaatii?

Sisällöntuotanto tekoälyllä vaatii samanlaista osaamista kuin laadukkaan markkinointi- tai viestintäsisällön tuottaminen muutenkin. Aivan samat lainalaisuudet pätevät riippumatta siitä, millä työkaluilla sisältö on saatu aikaan.

Sisällöntuotanto tekoälyllä vaatii perinteisen sisältöosaamisen ja näkemyksen lisäksi erityisosaamista. Sisällöntuottajan on osattava valita oikea tekoälysovellus kuhunkin tarpeeseen, hoidettava sovelluksen asetukset kuntoon ja koulutettava tekoälyään. On harjoiteltava, harjoiteltava ja harjoiteltava saadakseen tekoälyltä tarvitsemansa.

AI-sisällöntuotanto ei ole laiskan hommaa. Tekoälyhän tunnetusti pystyy suoltamaan suuren määrän valmiin näköistä tekstiä millä tahansa promptilla ja vain muutamassa sekunnissa. Laiska sisällöntuottaja julkaisee tekstit puolivalmiina. Yksi AI-sisällöntuottajan tärkeimmistä ominaisuuksista onkin se, että vaivautuu työstämään tekoälyn tuottamaa raakamateriaalia riittävästi. Lähdekritiikki, kyky tarkistaa faktat ja kriittinen ajattelu ovat AI-sisällöntuottajan tärkeintä osaamista.

Millaisia riskejä sisällöntuotantoon tekoälyllä liittyy?

Sisällöntuotantoon tekoälyllä sisältyy joitain riskejä. Jotkut niistä ovat sellaisia, joiden puntaroinnissa päädytään herkästi filosofisiin kysymyksiin. Toiset riskeistä ovat arkisempia vaaroja, jotka koskettavat yksittäisiä tekoälyllä sisältöä tuottavia yrittäjiä. Tässä muutamia AI-sisällöntuotantoon liittyviä riskejä:

Saastuttaako tekoälyllä tuotettu sisältö internetin?

Viime aikoina on ryhdytty puhumaan internetin saastumisesta. Huoli liittyy tekoälyllä tuotetun sisällön laatuun, ennen kaikkea tekstien niin sanottuun geneerisyyteen ja virheellisyyteen.

On herätty pohtimaan, mitä tapahtuu, jos netti täyttyy tehotuotetusta tekstitauhkasta. Mitä hyötyä meille on sellaisesta internetistä, jonka sisältö on läpeensä samankaltaista, ei kutsu eikä puhuttele, ja joka kaiken lisäksi vilisee asiavirheitä?

Jos organisaatiot innostuvat toden teolla tuottamaan sisältöä tekoälyllä, saamme nähdä. Vielä kukaan ei kai tiedä.

Surkastuuko ajattelun taito, jos sisällöntuotanto ulkoistetaan tekoälylle?

Kritiikitön tai muuten huolimaton tekoälyn käyttely on herättänyt myös huolen ajattelun taidon katoamisesta. Julkisessa keskustelussa kysytään nyt, laiskistummeko ajattelijoina, jos tekoäly hoitaa ajattelemisen puolestamme. Jos laiskistumme, mitä siitä seuraa?

Näihin päiviin saakka juuri ajatteleminen on ollut viestintä- ja markkinointityön ytimessä ja alan ammattilaisten kovinta valuuttaa. Kirjoittaminen on ennen kaikkea ajattelemista, tekstin naputtelu tiedostoon sivuseikka. Vaikka tekoäly taitavan ihmisen käsissä pystyy jo moneen, tekstintekijänä se ei vielä tänään yllä näkemyksellisen ja kokeneen viestintä- ja markkinointitekstien kirjoittajan tasolle.

Alan ammattilaisia kannustan suhtautumaan sisällöntuotantoon tekoälyllä uteliaan kriittisesti, mutta pitämään lujasti kiinni ajattelun vaivasta sekä omaksi että asiakkaiden parhaaksi.

Miten käy lähdekritiikin, jos sisältöä tuotetaan tekoälyllä?

Olen nähnyt jopa journalistien viittaavan puheissaan Googlen tekoälytiivistelmiin. Ei siis ole liioiteltua huolestua siitä, mitä sisällöntuotannon lähdekriittisyydelle tapahtuu tekoälyn aikakaudella.

Tuleeko meistä kaikista hätähousuja, jotka silmäilevät tekoälytiivistelmiä? Sellaisia, jotka eivät vaivaudu etsimään tietoa, penkomaan lähteitä ja arvioimaan lukemaansa kriittisesti.

Miten käy kriittiselle ajattelulle ja lähdekritiikille, jos sisällöntuotannon ammattilaisetkin nojaavat sellaisiin tiivistelmiin, jotka ”voivat sisältää virheitä”? Käykö niin, että pian uskomme kaiken, mitä meille kerrotaan – pääasia, että saamme vastauksen kysymykseemme minimaalisella vaivannäöllä?

Voiko yritys erottua kilpailijoista tekoälyllä tuotetulla sisällöllä?

Seuraavaksi se kysymys, josta yksittäisen yrityksen kannattaa huolestua.

Jokainen yritys haluaa sisältömarkkinoinnillaan erottua kilpailijoista, tarjota arvoa asiakkailleen, jäädä mieleen ja tehdä kauppaa. Mitä yritys voi saavuttaa tehotuotetulla tekstimassalla – sellaisella, joka ei erotu kilpailijoiden sisällöstä, tarjoa arvoa, jää mieleen, saati houkuttele ostoksille?

Tekoälyllä tuotettu geneerinen teksti saattaa parantaa yrityksen sijoitusta hakukoneissa. Viime aikoina on kuitenkin huomattu, ettei tekoälyllä suolletun tekstin laatu riitä pitämään hyviä hakutuloksia yllä, vaan yrityksen ranking alkaa pian pudota.

Vähintään yhtä suurta huolta on herättänyt se, mitä hengetön tekstitauhka tekee asiakkaiden luottamukselle. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei nopeasti tekoälyllä tuotettu tekstisisältö palvele asiakkaita eikä hakukoneita. Parasta hakukoneoptimointia on aina ollut ihmiselle optimointi.

Juuri tekstin laatu ja ihmislukijan puhutteleminen ovatkin ne kysymykset, joihin sisällöntuottajana satsaisin vuonna 2026. Tekoälystä voi löytää työparin vaikkapa sisältömarkkinoinnin ideointiin ja tekstien näkökulmien jumppaamiseen. Lisäksi tarvitaan kuitenkin ihminen editoimaan tekstiä, puhuttelemaan ihmistä ja luomaan jotakin, mikä erottaa kilpailijoista.

Sisällöntuotanto tekoälyn aikakaudella – mihin panostaa vuonna 2026?

Tekoäly on pannut viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisiin vipinää. Sen sisuksissa piilee kutkuttavia mahdollisuuksia, jotka jokainen yritys haluaa saada käyttöönsä.

Sisällöntuottajien työssä olennaisimmaksi näistä mahdollisuuksista ei kuitenkaan nouse sisällöntuotanto tekoälyn avulla, vaan tekoälyoptimointi (Generative Engine Optimization, Answer Engine Optimization, GEO, AEO, AI SEO). Jos nostaisin yhden asian sisällöntuottajien työn keskiöön vuonna 2026, olisi se sisällöntuotanto tekoälylle – ei tekoälyllä.

Tämä siksi, että yhä useammat käyttävät tekoälyä tiedonhakuun. Ei pelkästään, vaan perinteisen hakukoneen rinnalla. Kuten mainitsin, yhä useammat hakevat tietoa myös Googlen tekoälytiivistelmästä – siis tekoälyltä perinteistä hakukonetta käyttäen. Siksi yhä useamman yrityksen pitäisi näkyä tekoälyhauissa.

Miten saan yritykselleni tekoälyoptimoidut tekstit?

Tekoälyoptimoinnissa kaikkein olennaisinta on laittaa kuntoon SEO eli perinteinen hakukoneoptimointi; tekoälyoptimointi rakentuu ajatuksen kanssa toteutetun hakukoneoptimoinnin päälle. Lisäksi tekoälylle kirjoittamisessa on omat lainalaisuutensa.

Olen kokenut SEO-kirjoittaja ja käynyt sekä hakukone- että tekoälyoptimoinnin koulutukset. Jos tarvitset tekstiä, jätä tarjouspyyntö tai tutustu tarkemmin minuun ja osaamiseeni!

Sisällöntuotanto tekoälyllä – ajatuksia vuodelle 2026